Pätkätyöt ja innokas työntekijä = Lähes mahdoton yhtälö
Näen itse päivittäin tilanteita, jossa töitä olisi tarjolla muutamaksi viikoksi tai kuukaudeksi ja työtön työnhakija ei uskalla ottaa työtä vastaan. Syy on yksinkertaisesti tulevien tukien pois jäänti. Kun työntekijä uskaltautuu ottamaan työkeikan vastaan, niin hän joutuu sellaiseen virastojen pyöritykseen, että varmasti harkitsee toisen, jos kolmannenkin kerran ennen kuin seuraavan kerran samaan rumbaan alkaa.
KELA, työvoimatoimisto ja jäsenliitto tekevät työntekijän elämästä erittäin hankalaa. Reippaat, ahkerat ja uusia kokemuksia haluavat pätkätyön tekijät joutuvat toimittamaan kaikenlaisia dokumentteja useaan paikkaan erikseen ja mikä kelpaa toiselle virastolle, ei kelpaa enää toiselle. Kun on saanut toimitettua kaikille virastoille heidän haluamansa dokumentit ja luulee, että kaikki on hoidettu käy seuraavaa…
Olet odotellut jo jonkin aikaa ja alat kyselemään puuttuvien korvauksien perään. Joudut soittamaan taas muutamia puheluita ja useimmiten vastauksena kuuluu: ”Oletko toimittanut meille kaikki dokumentit?”. Vastatessasi: ”Kyllä olen, jo muutamia viikkoja sitten”, tulee vastineeksi, että: ”Me emme kyllä löydä papereitasi mistään”. Omalle pojalleni kävi vastaavanlainen tilanne ja saimme sitten usean puhelun ja kahden käynnin jälkeen asiat kuntoon.
Työssäni tulee eteen hyvin erilaisia tilanteita koskien työttömiä työnhakijoita. Jäsenliiton ja KELAN turva työttömälle työnhakijalle on niin suuri turva, (kun ne tuet saadaan rullaamaan), että kun ansiosidonnainen päiväraha pyörii, niin töihin työtöntä työnhakijaa ei saa millään. Tarjolla täytyisi olla vakituinen työpaikka ja kunnon kuukausipalkka. Tilanne on hankala. Toisaalta ymmärrän, mutta toisaalta taas en. Mitä pidempään olet ollut työttömänä, niin sitä hankalampaa sinun on työllistyä. Eli, kannattaisiko ottaa vastaan pätkätöitä, pysyä työmarkkinoilla ja tapella virastojen kanssa, vai viettää rauhallista elämää työttömänä turvallisten tukien varassa?
Joskus keikka on lyhyt, joskus puolikin vuotta ja parhaimmassa tapauksessa tästä ”pätkätyöstä” kehittyy vakituinen työpaikka. Hatun nostoni, kaikille pätkätyön tekijöille.
Toimitusjohtajan mietteitä,
Mika Hotelainen
” HR Kumppanit on henkilöstöpalveluja tarjoava yritys. Palveluihimme kuuluvat henkilöstövuokraus, rekrytointi ja ulkoistaminen. Laadukkaalla toiminnallamme autamme työntekijöitä ja yrityksiä löytämään toisensa. Työntekijän ja asiakkaan menestyminen ohjaa meidän toimintaamme joka päivä muuttuvilla työmarkkinoilla.”
www.hrkumppanit.fi
Opiskelijana pätkätyöt onnistuvat ja innostavat (ainakin minua) kovasti. Vielä ei ole tarvinnut tapella tulorajoista, vaikka opetushommia paljon onkin. Hirvittää kyllä ajatus, että sitten ei-opiskelijana joutuisi tuollaiseen byrokratiahelvettiin vain siksi, että haluan mielummin pätkiä, keikkoja, projekteja ja freelancea kuin vakituista työtä…
Olen itse myös opiskelija ja minulla on kova halu tehdä töitä turvatakseni elantoni. Töitä on tarjolla viikonloppuisin, sekä iltaisin ja ongelmana koen, että joudun laskemaan todella tarkkaan tulevia tulojani, ettei vain rajat ylity. Olen joutunut kieltäytymaan useaan kertaan minulle annetuista työvuoroista ja joutunut selvittelemään asioita pomoni kanssa… Miksi opiskelija ei saisi tienata niin paljon kuin hänellä rahkeet riittävät työntetekoon? Saahan se, mutta sitten joutuu tähän byrokratiahelvettiin! Toisaalta voisin ottaa kaikki työvuorot vastaan ja selvitellä asioita sitten kelan kanssa, mutta mitä sitten kun jokin kuukausi niitä töitä ei sitten olekaan. Joudun toimittamaan monta selvitystä, jotta saan tukea elämiseen ja nekin sitten aina myöhässä. Jotain parannuksia tähänkin voisi tehdä!